Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 30. tammikuuta 2014

Elämä mopomiehen vaimona

Mopomiehen vaimona eläminen ei ole taatusti tylsää. Pikemminkin päinvastoin, se on lähes yhtä vaiherikasta ja mielenkiintoista kuin itse mopomiehen. Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Niinkuin esimerkiksi tänään töistä kotiin tultaessa armasta rouvaani odottaa todellinen jymypaukku eteisessä. Nimittäin pappatunturini kaipaa lämpöä osakseen ja sitä ei meillä muualla ole kuin talon sisällä, joten sinne siis sulamaan. Tuskin pysyn nahoissani kun odotan mielenkiinnolla rouvan reaktiota. Saan taatusti roppakaupalla kehuja osakseni että hyvin tehty!

Noniin, itse asiaan, siis siihen että miksi toin tuon komistuksen sisälle. Siksi kun kävin tänään järven jäällä kävelemässä ja siellähän paistoi komeasti aurinko ja jäällä ei ole paljoa lunta. Siitä tuli "bon vojaas"-tunne että haluan mennä verestämään vanhoja muistoja n. 20 vuoden takaa, eli ajamaan uskollisella pappiksellani järven jäälle ja tuntea se tunnottomuuden tunne sormissa ja jaloissa kun ne on keikan jälkeen ihan umpijäässä. Ne oli niitä vanhoja hyviä aikoja. Kaasutin peijoona vaan temppuilee eli se vuotaa bensaa kuin seula. Epäilen että siellä on koho jäässä ja siten jumissa, koska se teki ihan saman viime tammikuussa myös kun minun piti nauhoittaa mopon ääntä yhteen loistavaan hääohjelmaan. Ajattelin kokeilla köyhän miehen korjausta eli yksinkertaisesti antaa sen sulaa ja lämmetä huoneen lämmössä. Kuinka minun käy? Pääsenkö ajamaan jäälle? Mielenkiintoista...

Ei kommentteja: