Mielenkiintoinen viikonloppu

Tulossa on viikonloppu, joka on aina merkinnyt elämässäni kesän loppumista. Nimittäin Lappajärven markkinat. Silloin ennen vanhaan kun siellä asuin tämä kyseinen tapahtuma merkitsi sitä että enää on 3 tai 4 viikkoa kesälomaa jäljellä, jonka jälkeen vankeus, eli koulu, alkaa. No, ne oli niitä vanhoja hyviä aikoja, mutta nyt jännitysmomentti on se että miten kuvassa näkyvät esineet liittyvät tulevaan viikonloppuun. Sen voin sanoa että markkinoiden kanssa noilla ei ole mitään tekemistä.

Voi minua kurjaa!

Mitä minä meninkään tekemään? Menin myymään uskollisen palvelijani, silmäteräni, kaverini, ystäväni, elämänkumppanini eli armaan Volkswagenin. Olen sitä pitkään jo pohtinut ja lopulta laitoin sen myyntiin ja viimein tuli henkilö katsomaan sitä ja osti pois. Kuinka minä saatoin? Miten minulle nyt käy? Miten blogilleni käy? Blogihan alunperin alkoi siitä vuonna 2007 kun minä ostin tuon kapistuksen. Onko elämälläni ja blogillani enää tulevaisuutta? Onko ympyrä sulkeutunut? Miten minulle käy? Tässä on jo niin paljon kysymyksiä että löytyyköhän niihin kaikkiin edes vastausta. Suurimmat syylliset löytyy eräistä sisaruksista, jotka asuvat Tampereen seudulla. He yllyttivät minua eräässä blogimerkinnässäni tähän mielettömyyteen. Mitä nyt sanotaan? Oletteko tyytyväisiä? Soimaako omaatuntoanne jos minä kuolen vanhana (tai nuorena) ja katkerana? Sanottakoon nyt kuitenkin että autoni meni Pirkkalan suuntaan joten jos näette sitä niin sanokaa että olen pahoillani.

Nojoo, oli miten oli, sainpahan siitä kuitenkin rahaa ja nyt on yksi huolenaihe vähemmän tässäkin elämässä. Mutta: mitähän "mielenkiintoista" saaneilla rahoilla ostaisi...?

Maalari, måleri.

Kuka muistaa vielä blogimierkinnän aiheella "housumaalari?". Löytyy tuosta osoitteesta http://pekkarauhala.blogspot.fi/2010/08/housumaalari.html. Nyt kun sen systeemin maalaamisesta on kulunut aikaa ja maali oli rapistunut oli aika antaa iilin puhua. Iilihän puhui niin että se on maalattava uudestaan. Vihdoinkin tuli (lähes) sateeton päivä joten oli aika tarttua tuumasta toimeen. Hauskaa tässä oli se että vaikka yritin tavallisen näköistä niin tuli priimaa. Toinen hauskuus on se kun menin maalikauppaan ja yritin ulkomuistista ostaa maalia joka olisi suurinpiirtein saman väristä kuin aikaisempi, niin en päässyt edes lähelle entistä. Siitä huolimatta "hyvällä pelaajalla oli hyvä tuuri" tässä niinkuin kulunut urheilusanonta kuuluu. Mun mielestä tuli paree ku entinen. Vai häh?

Kuluneita sanontoja mutta tosia

Kävimme keskikesällä, villasukat jalassa, katsomassa mistä villa tulee. Se selvisi läheisellä tilalla jossa noita määkijöitä kasvaa. Niillä on persoonalliset äänet ja yhdellä varsinkin tosi ruma ääni mutta niinkuin tiedetään, hyvä paimen tuntee laumansa jo äänestä. Mutta pari asiaa laitoin tästä mahtavasta tapahtumasta merkille. Suvun mustat lampaat totesivat että ruoho on vihreämpää aidan toisella ½:lla.

Lahjahevosesta tuli avaruushevonen

Kuka muistaa vielä lahjahevoseni? Tietenkin kaikki, eli kyseessä on peräkärry jonka sain muinoin ilmaiseksi ja maalasin sen silloin punaiseksi. Nyt maalit oli kuitenkin päässyt rapistumaan ja oli aika tutkia kaappeja ja etsiä mitä sieltä löytyi. Sieltähän löytyi kasa paukkupulloja, joten eikun tuumasta toimeen. Yritin tehdä siitä useampivärisen, mutta kun pinta on niin epätasainen enkä jaksanut sitä alkaa hiomaan, päätin tehdä siitä harmaan. Peräkärrythän ovat harmaita. Pari paukkupuolloa jouduin ostamaan lisää ja samalla kauppareissulla ostin uudet valot. Valothan tuossa ei ole ikinä toimineetkaan. Nyt toimii kaikki muut paitsi oikea vilkku. Köyhyyksissäni en saanut irti koko valosarjaa johtoineen vaan ostin pelkät takavalot ja nyt sitten saan imehellä että mikä on ku ne ei toimi. Mutta ihan tyylikäshän siitä tuli vai mitä? Kuva on otettu tarpeeksi kaukaa, jotta se näyttäisi mahdollisimman hyvältä.

Sähköautoilua

Näköjään Virossakin Saarenmaan perukoilla on sähköautoille latauspaikkoja. Miksei meilläpäin ole? Olisiko niin että suomessa autoilu on rikos josta rangaistaan aina jollain typerällä verolla. Siksi minäkin ajan vuoden 1989 autolla, vaikka se onkinmersu

Elintason nousu(ko)

Lähdettiin lomalla käymään Saarenmaalla. Kerran ollaan täällä aikaisemmin käyty, ja silloin satoi vettä ja oli kylmää. Tänään ainakin on paistanut aurinko ja ollut lämmintä. Käytiin samoilla mestoilla kuin silloinkin verestämässä vanhoja muistoja, eli hyviä aikoja. Paikka on mukava, ruoka on halpaa ja hyvää ja puitteet kunnossa. Mikäs täällä siis paistatella päivää. Asia, joka juolahti mieleeni on se että kun vuonna 2005 oltiin täällä niin alla oli 11 vuotta vanha BMW. Nyt, vuonna 2014, minulla on allani vuoden 1989 Mercedes Benz. Onko kyseessä siis elintason nousu? Tietenkin on. Mersuhan on aina mersu ja sanonta kuuluu että on olemassa vain kahdenlaisia autoja: Uusia mersuja ja käytettyjä mersuja!