tiistai 1. heinäkuuta 2014

Voi minua kurjaa!

Mitä minä meninkään tekemään? Menin myymään uskollisen palvelijani, silmäteräni, kaverini, ystäväni, elämänkumppanini eli armaan Volkswagenin. Olen sitä pitkään jo pohtinut ja lopulta laitoin sen myyntiin ja viimein tuli henkilö katsomaan sitä ja osti pois. Kuinka minä saatoin? Miten minulle nyt käy? Miten blogilleni käy? Blogihan alunperin alkoi siitä vuonna 2007 kun minä ostin tuon kapistuksen. Onko elämälläni ja blogillani enää tulevaisuutta? Onko ympyrä sulkeutunut? Miten minulle käy? Tässä on jo niin paljon kysymyksiä että löytyyköhän niihin kaikkiin edes vastausta. Suurimmat syylliset löytyy eräistä sisaruksista, jotka asuvat Tampereen seudulla. He yllyttivät minua eräässä blogimerkinnässäni tähän mielettömyyteen. Mitä nyt sanotaan? Oletteko tyytyväisiä? Soimaako omaatuntoanne jos minä kuolen vanhana (tai nuorena) ja katkerana? Sanottakoon nyt kuitenkin että autoni meni Pirkkalan suuntaan joten jos näette sitä niin sanokaa että olen pahoillani.

Nojoo, oli miten oli, sainpahan siitä kuitenkin rahaa ja nyt on yksi huolenaihe vähemmän tässäkin elämässä. Mutta: mitähän "mielenkiintoista" saaneilla rahoilla ostaisi...?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi ja pahoittelut! Otan osasyyn niskoilleni, sen jälkimmäisen puolikkaan meidän yhteisestä vastuusta.... Mutta jatkoa ajatellen sellainen tiedoksi että kun myyntihommiin ryhtyy niin saattaa kaupat syntyä. Mikäli käynnistyy... Tällä kerralla vaikuttaa niin käyneen. Blogilla on kuitenkin loistava tulevaisuus. Nyt voit omistautua koko ajallasi sahuuksiin!

Anonyymi kirjoitti...

ONNITTELUT mielettömyydestä!!! Kyllähän se hetken kirpasee jatkaa matkaa "yksin" rampana ja raajarikkona.. Varo vaan, tuosta myymisestä saattaa tulla uusi harrastus ja sehän vuorostaan voisi mahdollistaa toisen uuden harrastuksen. Tämä tulee avaamaan uusia ovia! Mielenkiintoinen elämä jatkukoon!

Pekka R kirjoitti...

Niinku sanotte vaan.

Anonyymi kirjoitti...

Aikansa kutakin. Periaatteessa vastustan että jossakin Tampereenseudulla asuvassa olisi jotakin vikaa, edes vähäistä. Mutta katse eteenpäin ja mieti että "valtakuntaan" olisit kuitenkaan tuskin saanut Kuplaa mukaan, sen verran saastuttava rakkine se oli, vaikkakin perin kaunis ystävä. Tosin itse kuitenkin haikailen 10v. sitten myymäni V-maxin perään. Se olisi niin kiva vieläkin, eikä hintakaan olisi laskenut......

Perunamekko

Rouva tuli kotiin ja näytti kuinka hän oli ostanut uuden mekon. Mekkohan oli uusi ja hieno, jotenkin tuosta vaan tulee peruna mieleen. Onko ...