Hotelli

Hommasin koko perheen tavaratalosta hyönteisille hotellin kun sellainen kuulemma kannattaa. Saa nähä tuleeko sinne asukkeja.

Tekemistä kun ei ole tekemistä

Näin korona-viruksen aikana ihmisen täytyy pääsääntöisesti pysytellä kotona ja välttää julkisia paikkoja. Mitä ihmettä sitä ihminen sitten tekisi? No, onneksi kävi niin että kaverin mökillä kaatui tässä taannoin pari puuta ja sain luvan hakea ne sieltä pois. Siinä olikin oma hommansa ähkiä ne metsästä ja ähkiä ne klapeiksi ja pinoon. Ainut huono puoli tässä oli se että ne eivät kaatuneet kaverin Weberin päälle. Hänellä on nimittäin parempi (kalliimpi) Weber kuin minulla ja meillä on keskenään kilpavarustelu. Minä johdan määrässä, hän laadussa. Vahingonilosta en siis saanut nauttia tällä kertaa, joten päätin että puita pitää hommata lisää. Siinä saa nimittäin hyvää liikuntaa ja hyötyä samalla. Niinpä onneksi löysin torista tuoretta puuta kaupan ja kävin sitä hakemassa. Tuossa onkin sitten vielä omempi hommansa, mutta aikaahan tässä ihmisellä on.

Commodore 64

Eräänä mielenkiintoisena päivänä pohdin että mitähän ajanvietettä sitä voisi ihminen hankkia. Satuin sitten eksymään nettisivuille jossa mainostettiin vanhaa kunnon Commodore 64:a. Tämä tosin on tällainen mini-versio nykyaikaistettuna, mutta vanhat pelit on kuitenkin mukana. Mukana on siis 64 eri peliä, ja ilokseni mukana ovat ehdottomat suosikkini Pitstop2, Winter Games ja Boulderdash. Näitähän on sitten mukava pelata yksikseen vaikka asuntovaunussa. Onko aika kuitenkin kullannut muistot? Sitä en tiedä mutta ennen tämän hankintaa harkitsin vakavasti tuota asiaa että kannattaako hyviä muistoja pilata. Vain kasettiasema puuttuu. Toinen jännityksen aihe oli se että toimiiko tämä heti kerralla. Silloin lapsena, se ei toiminut ja siihen liittyykin yksi traagisimmista lapsuusmuistoista. Tästä olen muistaakseni joskus taannoin kirjoittanut tässä blogissa.

Marokko

Nyt elämä toi minut Marokkoon. Ensivaikutelma on vallan mainio. Hotellissa oli to do-lista. Kirjasin siihen kaksi tärkeää asiaa. Noita jälkimmäisiä täällä on tosi paljon. Meidänkin vanha pirssi lienee täällä. Ensimmäisestä kohdasta en ole ihan varma.

Sika

On sähköuunissa, on mutsi duunissa, sen perää maistetaan, kyllä isi syö, isiltä loppuu vyö ja niin edelleen. Jotenkin näin menee tutun laulun sanat. Ei tosin tässä järjestyksessä ja jotain sanoja jäi välistä mutta ajatus on tämä. Ostin kinkun tarjouksesta ja ajattelimme tällä kertaa paistaa tämän tuoresuolatun herkun uudessa sähköuunissa. Uunissa on sellainen hieno ominaisuus että voi laittaa lämpötila-anturin kiinni kinkkuun ja ohjelmoida halutun sisälämpötilan. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, uuni piippaa ja imoittaa kinkun olevan valmis. Täytyy myöntää että hyvä tuli. En tiedä kyllä oliko ihan niin hyvää kuin takassa paistetuna.

Kaasuliesi

Keittiöremonttia pukkaa ja rouvalle tuli iilii että pitää saada kaasuliesi. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Kaasullahan tulee paras ruoka...

  

Messinkilista kiiltää

Takkahuoneen lattiarwmontin yhteydessä pitää saada messinkilista kiiltämään. Onneksi kaapista löytyy siihen tarkoituksen sopivaa ainetta. Viimeinen kuva paljastaa tämän. Ja tämä tarina on tosi.