Tilanpuutetta pihassa

Alkaa olla vähän tilanpuutetta pihassa kun siinä on venes ja asuntovaunu. Vielä pitäisi tuohon jotenkin saada 2 autoa mahtumaan. Pitääköhän ne laittaa pystyasentoon, vai miten tämän asian hoitaisi? Täytynee ostaa isompi piha jostain. Sain muuten ihan itse peruutettua tuon tuohon kohtaan, mutta eihän se ole homma eikä mikään.

Hattukauppaa Nurmeksessa

Sillä välin kun auto oli pajalla laakerinvaihdossa ja setelit muutenkin liihotteli pois luotani, käveltiin Nurmeksen keskustaan. Ensin käytiin kahvilla. 2 kahvia, karjalanpiirakka munavoilla, lihapiirakka ja kermaleivos alle kympin. Ei paha. Sitten mentiin ensimmäiseen vaatekauppaan. Ostin housut. Sitten toiseen kauppaan ja iskin silmäni tyylikkääseen lakkiin. Sitten tuli itse omistaja paikalle ja alkoi kauppaamaan housuja. Kaupathan siitäkin tuli. Mutta mikä parasta, sai kunnolla tinkiä ja neuvotella hinnasta. Näitä on Suomessa enää harvassa. Tykkään!

Kaikkien kaveri

Saavuimme Nurmekseen. Mesta paikka.  Karavaanari on kaikkien kaveri, mutta kavereita ei juuri näy vaikka ilma oli loistava pari päivää sitten. Nyt ei ole enää koska sataa vettä. Nurmekseen kannattaa  perustaa autokorjaamo. Takapyörän laakeri alkoi huutamaan kuin hinaaja. Onneksi lopulta sain korjaajan vaihtamaan sen ja pääsin rahoistani eroon.

Kivituhkaa pihaan

Oli taas aika kaikkien näiden vuosien jälkeen vähän laittaa kivituhkaa pihaan. Jyränä toimi tällä kertaa VW Tranporter.

Voide

Tämä voide on tarkoitettu lihaksille ja nivelille niinkuin nimestä voi päätellä.

Pakettiauto ja Pappatunturi

Pakettiauto on ihmisen paras ostos, sehän on jo tullut selväksi. Ja kun tällainen ihminen sattuu vielä omistamaan pappatunturin, on niistä hyödyttävä molemmista ja ottaa pappatunturi Pohjanmaalle, kotiseudulleen mukaan. Täällä maakunnassa tämä kapistus on viettänyt ensin 15 vuotta jossain, sitten 19 vuotta Lappajärvellä jonka jälkeen se ajautui mukanani Keski-Suomeen. Nyt pääsimme yhdessä palaamaan molemmat kotiseudulle ja mikä olikaan mukavampaa ja nostalgisempaa kuin ajella tuttuja, vanhoja reittejä ja maisemia katsellen vanhalla uskollisella palvelijallani. Ensimmäistä kertaa ajoin tällä paikkakunnalla kyseisellä kulkupelillä oikein luvan kanssa yleisellä maantiellä. Kelikin oli kohdillaan. Sattuipa niin että eräs puunkaataja ajeli traktorilla takanani ja sattumalta kun hänet tapasin myöhemmin samana päivänä niin hän kysyi heti että onko tuo viritetty kun se menee niin lujaa. Mutta onko viritetty?

Aavan meren tuolta puolen

Köyhä täräytti veneen järveen ja lähti reissuun. Puolikohtuulliset maisemat ja ilma loistava. Vesi on niin lämmintä että siinä ei enää virkisty. Ihan kuin ulkomailla, mutta paljon parempi.