sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Lumen luontia katolta


Oikeen ministerin kehoituksesta päätin luoda lumet katolta pois. Tai siis osan siitä. Ei kyllä uskois miten kova homma siinä voi olla. Tuli kyllä niin hiki ja kuuma etten muista milloin olisin kokenut vastaavaa. Mutta enpäs pudonnut katolta niinkuin se kuuluista talonmies liukkaalta peltikatolta legendan mukaan. Mutta viisaana miehenä opin tekniikan heti alkuunsa. Turha yrittää työntää ylhäältä asti koko riviä kerralla alas. Ei siitä mitään tule. Parempi on ottaa kolallinen kerrallaan ja antaa painovoiman hoitaa loput. Siitä huolimatta siinä oli kyllä oma hommansa. Sulaakohan ne ikinä pois?

tiistai 23. helmikuuta 2010

Köyhä oli avajaisissa

Palokkaan avattiin uusi k-rauta. Olin ensimmäisten joukossa jonottamassa 20 asteen pakkasessa kun ministeri avasi kaupan myöhässä. Mutta sainpas halvalla akkuporakoneen.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Talvi ja laskettelu

Kerrankin on ollut oikea talvi. Kun kerran täällä pohjoisessa eletään niin olkoon sitten kunnolla lunta ja pakkasta. Eilenkin oltiin laskettelemassa ja täytyy sanoa että se on yllättävän hauskaa. Vanhakin tuntuu nuortuvansa. Näitä lisää. Kohta jatkuu taas pappatunturin korjaus. Mitä siitä tulee? Onpa jännää ja onpa joltain mitä lukijat voivat odottaa suurella mielenkiinnolla.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Palapelin väliaikatietoa

Kuten tuossa taannoin mopoaiheisessa merkinmässä totesin, minulla on palapeli edelleen vaiheessa. Olen sitä nyt kuitenkin viimeaikoina koonnut kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Sehän saattaa jopa valmistua. Näinköhän saan jotain joskus valmiiksi. Saa nähdä. Entä miten käy mopon kanssa? Onpa jännittävää. Mutta sen sanon että palapelin kokoamisessa on oma hommansa. Mutta pala kerrallaan se valmistuu.

maanantai 8. helmikuuta 2010

Viinipullon etiketti

Laittaessani viinipulloa jäähtymään tässä taannoin, huomasin takapuolella olevan etiketin. Valmistajan mukaan niitä ei kukaan lue. Minä luin. Ihan hauska teksti kuitenkin.

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Puut


Hain lahjahevosellani puita. Alunperin piti ostin 3 mottia, jotka luulin saavani 2 kerralla haettua. Eihän ne sitten mahtunut ja kun niitä jäi harmittavan vähän ja hakumatkaa on 30 km niin olihan ostettava sen verran lisää että sai kolmannen kärrykuorman täyteen. Nyt olen niitä sitten urakalla sahannut perintösahalla. Liiterikin alkaa pikkuhiljaa näyttämään puuliiteriltä eikä romuvarastolta. Siitä on myös se hyvä puoli että kun se on kohtuu täynnä puita niin kaikki rojut menee paljon pienempään tilaan. Kätevää eikö totta? Mutta on siinä touhuilussa oma hommansa.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Pappatunturi atomeina


Olen varmaan joskus maininnut pappatunturista, joka lähti kolmannella polkaisulla käyntiin ja jonka toin lahjahevosellani kotiliiteriin. Nyt vein sen verstaalle ja aloin purkamaan sitä. Tarkoitus ei ollu purkaa sitä ihan alkutekijöihin, mutta se oli yllättävän ruostunut ja huonossa kunnossa. Moottori siinä on ihan hyvässä kunnossa. Nyt vain kysymys kuuluu, että näinköhän saan sitä ikinä enää kokoon. Tavoite on kyllä hurja, mutta saa nähä miten käy ja minä vuonna se tulee valmiiksi. Huomautan tässä että palapelikin on edelleen kesken. Oli miten oli, mutta osia tuohon kyllä saa. Jopa ihan uusia mutta kustannusarvio osille noussee jopa viiteen sataan. Onko järkee vai ei?