Olen pilkillä toteamassa että eihän täältä mitään tule. Mutta jos tulisi iso kala niin voisin vetää sen autolla ylös.
Tämän blogin tarkoitus on osoittaa kanssaihmisille että minulla(kin) on todella mielenkiintoinen elämä, joka on täynnä suurta draamaa. Tervetuloa lukemaan elämäni suuria vaiheita!
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
maanantai 30. tammikuuta 2017
Veli virolainen
Hetken tuli tunne että missä me ollaan ja oonko mä Tallinnassa, mutta olen Teneriffalla. Etelänaapuri oli vain tullut tänne autolla. Laivalla varmaan, mutta mistä, kauanko kestää ja minkälainen laiva ja ennen kaikkea: miksi?
sunnuntai 29. tammikuuta 2017
Avoauto
Miksi turhaan vuokrata auto jossa on katto kun ilmankin pärjää? Aattelin kerrankin korkeilla miltä tuntuu avoauto. Hyvältä rantabulevardilla auringonpaisteessa. Vähän huonolta vuoren päällä 8 asteen lämpötilassa. Mutta kiva oli katsella Teidellä tähtiä parkkipaikalla katto auki. Ja onneksi katon saa kiinni muutamassa sekunnissa.
perjantai 27. tammikuuta 2017
20 v. Taiteilijajuhla
Päässäni oleva lakki oli pakko ottaa mukaan ihan sen takia että se on ollut niin monessa reissussa mukana ja monessa paikassa. Ostin sen Kreetalta vuonna 1996 ja siitä lähtien se on kulkenut mukana. Hintaa taisi olla jotain 50 markkaa. Voi olla että olen kirjoittanut tästä aiemminkin mutta ei voi mitään. Päässäni olevat aurinkolasit täyttää tänä vuonna 14 vuotta. Maailmaa on nekin nähneet. Täällä on ihan mestaa kaikin puolin eikä nälkä eikä jano pääse yllättämään.
tiistai 24. tammikuuta 2017
Reissua pukkaa
Lähdettiin Teneriffalle. Täällä on lämmintä ja aurinko paistaa. Juuri sitä tässä vaiheessa talvea kaivattiin. Nenän tukkoisuus aukeaa ja iho voi hyvin. Lähtiessä tuli taas jännitysmomentti kun kesken matkan tarkistettiin että milloinkas se check-in meneekään umpeen. Nasta lautaan ja 3 min. jäi vielä aikaa. Onneksi lähdettiin Tampereelta.
maanantai 26. joulukuuta 2016
Mä oon rekkamies
Ei tullut musta rekkamiestä. Ainakaan vielä. Sillä välin voin kuvitella olevani sellainen. Tai sitten rallikuski. Ihan mitä vaan missä pyöritellään rattia ja sekoitetaan penssaa vaihdekepillä. Palasin nuoruuteni päiviin kun ostin viimeistä huutoa olevan tietokoneen ja nahkapäällysteisen ratin sekä vaihdekepin. Niin ja polkimia on 3 kappaletta. Kyllä nyt kelpaa. Täytyy sanoa että pelit on kyllä muutttunut viimeisessä 20 vuodessa. Edellisestä pelisessiosta on nimittäin melkein sen verran aikaa. Kyllä tällainen ajanvietto aina televisionkatselun tai internetissä märehtimisen voittaa!".
lauantai 3. joulukuuta 2016
Venes talviteloille
-
Nimittäin kauan odotettu perinteinen "lasitonhuurussamillähänautollatänäänlähtisi"-päivitys. Tarkkasilmäisimmät lukijat huomaavat ...
-
Omistin 3 Sony Ericsson puhelinta peräjälkeen. Ostin aina uuden, koska olin entiseen tyytyväinen. 2 ensimmäistä olikin hyviä, mutta kolmas e...
-
Miten tässä näin pääsi käymään että piha kuhisee autoja? No, tietenkin syynä on krooninen autokuume ja se että ihminen on heikko hyvän tavar...
