sunnuntai 9. elokuuta 2015

Isokuusi

Meidän kodin vieressä kasvoi isokuusi johon vain isot pojat pystyivät ja uskalsivat kiivetä. Minä en ollut silloin iso. Kun kasvoin isoksi, olin ihan varma että jonakin päivänä kiipeän siihen. En ehtinyt...

torstai 6. elokuuta 2015

Pieni Veikko Ahvenainen

Kuka väitti että minä muka en saa kalaa? Tässä epäilijöille todiste ja samalla luu kurkkuun lyötäväksi. Voitte tunkea kurkkuunne ison ahvenan ruodon. Ihan mieletön vonkale tarttui uistimeen. Mutta. Tämä seuraava(kin) tarina on tosi. Paljon isompi vonkale oli ihan vähällä tarttua koukkuun. Ehdin sen jo näkemään kun se näykkäs. Ihan varmasti! Tällä tapauksella on silminnäkijä.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Isoveli - pikkuveli

Olemme edelleen Eestissä, eli Virossa niinkuin kai virallinen nimi suomalaisittain sanotaan. Täytyy sanoa että virolainen veljeskansa osaa kaikenlaista ja ymmärtää hyvän päälle. Kuten esim. Merssujen päälle. Majatalon isännällä on 3 erilaista Mersua. Isompi ja pienempi pakettiauto sekä farmarimallinen. Tänään kävimme ajelulla golfradalla päin ja erään leirintäalueen pihalta löytyi todella tyylikäs Mese. Väri on hyvä, korimalli on "pikkuveli" eli tenavatähti niinkuin jotkut asian myös ilmaisevat. Oli niin hyvännäköinen auto että oli pakko ajaa viereen ja ottaa kuva. Kylläpä on jännittävää! Jännäsin koko ajan että ei kai vaan kukaan näe. Kysymys kuuluu: Mikä on oikea tapa ilmaista tämä automerkki? Merssu, Mersu, Mese...jne. Autakaa miestä mäessä!

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Mersumies ulkomailla

Eesti, Eesti, Eesti. Kaipaan sinne todella paljon. Niinpä tulimme Tallinnaan ja tästä jatkamme etelään päin jos siellä paistaa aurinko. Hyvännäköisiä Merssuja täällä ainakin on.

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kalamies sai varusteita irti

Kuten jo mainitsin, ostin katiskan. Toistaiseksi saaliinani on n. 6 kpl 10 max. 10 cm pitkiä "veikkoahvenaisia." Jätin ne täkykaloiksi katiskaan odottamaan sitä tosi isoa saalista. Sillä välin iili alkoi puhumaan että pitää panostaa lisää varusteisiin. Niinpä menin katselemaan varusteita paikalliseen varastomyymälään. Perusvavalla ja kelalla oli hintaa 30 euroa. En kuitenkaan saanut sitä heti irti joten lähdin pois. Soitin appiukolle ja keskustelimme kalastuksesta vähän aikaan ja sitten rohkaistuneena menin vähän ajan päästä takaisin kauppaan ja ostin vavan, 5 uistinta ja niille laatikon. Hintaa koko komeudelle tuli vähän yli neljäkymppiä. Nyt sitten johonakin vaiheessa sahaamaan "veikkoahvenaisia" silmään. Mutta mitä muuta tarvitsen vielä ennen sitä isoa saalista? Isomman veneen, perämoottorin, niille trailerin ja maastoauton jolla voi vetää ne järven rantaan. Niin ja tietenkin kotiinhan pitää valaa savustusuuni tietenkin. Sitten olen valmis saamaan suuria kaloja. Ei muutakun kauppaan! No, jos nyt ensin toteaisi että emmä näilläkään kuitenkaan mitään saa.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Jonsei ni ei sitte

Ostin halavalla katiskan. Nyt vein sen järven rantaan. Jonsei tuolta tule kalaa ni ei sitte! Päätin että huomenna kun tulen töistä, niin laitan ensin grillin päälle, sitten lähden katsomaan mitä katiskassa on. Näin grilli on heti lämmin kun tulen ison saaliin kanssa kotiin. Mikään ei voi mennä pieleen Eihän? Kuinkahan isoja vonkaleita siellä on? Jännittävää!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Jokkisajoa ja pöydän notkuntaa

Tuossa kerran porukalla alettiin miettimään että mitä sitä voisi tavallinen veronmaksaja tehdä pitääkseen hauskaa penkkiurheillen. Perinteiset jääkiekot ja jalkapallot on ihan ok, mutta jotenkin nähty. Tavallaan. Jotain "piirikunnallista" pitäisi nähdä. Niissä on aina yritystä ja talkoohenkeä. Jyväskylässähän on mm-ralli, mutta se on jotenkin niin kliinistä ja rahastuksen makuista. Moottorin pärinää tekisi mieli kuulla, joten iili tuli että jokkisajoihin tietenkin! Siellä riittää vauhtia, tapahtumia sekä vaarallisia tilanteita. Katsoimme jo hyvissä ajoin keväällä että missäs niitä pidetään. Aikatauluihin tuntui parhaiten sopimaan Mäntyharjun Polaria Jm. Sinne siis. Täytyy sanoa että kannatti. Oli erittäin hauskaa ja viihdyttävää. Kaiken lisäksi tapahtuma sujui hyvin ja tarpeeksi sukkelaan. Mielenkiintoa lisätäkseni järjestin seurueemme kanssa kilpailun, jossa jokainen saa valita itselleen 4 suosikkia ja katsotaan kenen suosikki on pisimmällä. Voittaja saa muiden maksaman hamppariaterian. Lienee sanomattakin selvää keneltä pääsi ähky kisan jälkeen, tosin tämä ähky on kuvaannollista ja odottaa lopullista toteutumistaan hamassa tulevaisuudessa. Tässä on penkkiurheilumuoto josta minä pidän. Niin, ja tärkeää on tietenkin seuran lisäksi eväät. Niiden painosta retkieväspöytä suorastaan notkui. Koska ja missä on seuraavat kisat?