Oikeen ministerin kehoituksesta päätin luoda lumet katolta pois. Tai siis osan siitä. Ei kyllä uskois miten kova homma siinä voi olla. Tuli kyllä niin hiki ja kuuma etten muista milloin olisin kokenut vastaavaa. Mutta enpäs pudonnut katolta niinkuin se kuuluista talonmies liukkaalta peltikatolta legendan mukaan. Mutta viisaana miehenä opin tekniikan heti alkuunsa. Turha yrittää työntää ylhäältä asti koko riviä kerralla alas. Ei siitä mitään tule. Parempi on ottaa kolallinen kerrallaan ja antaa painovoiman hoitaa loput. Siitä huolimatta siinä oli kyllä oma hommansa. Sulaakohan ne ikinä pois?
Palokkaan avattiin uusi k-rauta. Olin ensimmäisten joukossa jonottamassa 20 asteen pakkasessa kun ministeri avasi kaupan myöhässä. Mutta sainpas halvalla akkuporakoneen.
Kerrankin on ollut oikea talvi. Kun kerran täällä pohjoisessa eletään niin olkoon sitten kunnolla lunta ja pakkasta. Eilenkin oltiin laskettelemassa ja täytyy sanoa että se on yllättävän hauskaa. Vanhakin tuntuu nuortuvansa. Näitä lisää. Kohta jatkuu taas pappatunturin korjaus. Mitä siitä tulee? Onpa jännää ja onpa joltain mitä lukijat voivat odottaa suurella mielenkiinnolla. 
Kuten tuossa taannoin mopoaiheisessa merkinmässä totesin, minulla on palapeli edelleen vaiheessa. Olen sitä nyt kuitenkin viimeaikoina koonnut kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Sehän saattaa jopa valmistua. Näinköhän saan jotain joskus valmiiksi. Saa nähdä. Entä miten käy mopon kanssa? Onpa jännittävää. Mutta sen sanon että palapelin kokoamisessa on oma hommansa. Mutta pala kerrallaan se valmistuu. 
Laittaessani viinipulloa jäähtymään tässä taannoin, huomasin takapuolella olevan etiketin. Valmistajan mukaan niitä ei kukaan lue. Minä luin. Ihan hauska teksti kuitenkin. 
