Vihdoinkin se tulee...

Nimittäin kauan odotettu perinteinen "lasitonhuurussamillähänautollatänäänlähtisi"-päivitys. Tarkkasilmäisimmät lukijat huomaavat että jotain puuttuu kuvasta. Nimittäin se keltainen auto, joka aloitti tämän legendaksi muodostuneen päivitysten sarjan. Tilanne on nimittäin se että en ole yksinkertaisesti ehtinyt hakemaan sitä vielä talviunilta. Tänään olisi ollut aamupäivällä mahdollisuus, mutta olin töissä. Se on nimittäin ollut tallissa pari talvea, mutta viime talvena sinne tuli remontti ja se joutui evakkoon erääseen toiseen halliin ja sieltä sitä ei niin vain omin päin haeta pois. Joka tapauksessa olen jopa vähän harkinnut että pitäisikö se myydä pois.Tuntuu että se vie jonkin verran aikaa, rahaa ja varsinkin tilaa pihasta. Mutta kun en millään raaskisi tehdä sitä. Niinpä pyydänkin teitä, rakkaat lukuisat lukijat, jättämään mielipiteitänne kommenttiosiolle. Siis mitä minä teen? Voinko minä myydä rakkaan perheenjäsenen pois? Enhän? Eihän vaimoakaan laiteta ovesta pihalle vain sen takia että saisi katsella sohvalla televisiota leveämmin...onpa elämä vaikeaa, mutta mielenkiintoista! Ainiin, tällä kertaa pohdinnan päätteeksi lähdin valkoisella autolla.