Elämä mopomiehen vaimona

Mopomiehen vaimona eläminen ei ole taatusti tylsää. Pikemminkin päinvastoin, se on lähes yhtä vaiherikasta ja mielenkiintoista kuin itse mopomiehen. Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Niinkuin esimerkiksi tänään töistä kotiin tultaessa armasta rouvaani odottaa todellinen jymypaukku eteisessä. Nimittäin pappatunturini kaipaa lämpöä osakseen ja sitä ei meillä muualla ole kuin talon sisällä, joten sinne siis sulamaan. Tuskin pysyn nahoissani kun odotan mielenkiinnolla rouvan reaktiota. Saan taatusti roppakaupalla kehuja osakseni että hyvin tehty!

Noniin, itse asiaan, siis siihen että miksi toin tuon komistuksen sisälle. Siksi kun kävin tänään järven jäällä kävelemässä ja siellähän paistoi komeasti aurinko ja jäällä ei ole paljoa lunta. Siitä tuli "bon vojaas"-tunne että haluan mennä verestämään vanhoja muistoja n. 20 vuoden takaa, eli ajamaan uskollisella pappiksellani järven jäälle ja tuntea se tunnottomuuden tunne sormissa ja jaloissa kun ne on keikan jälkeen ihan umpijäässä. Ne oli niitä vanhoja hyviä aikoja. Kaasutin peijoona vaan temppuilee eli se vuotaa bensaa kuin seula. Epäilen että siellä on koho jäässä ja siten jumissa, koska se teki ihan saman viime tammikuussa myös kun minun piti nauhoittaa mopon ääntä yhteen loistavaan hääohjelmaan. Ajattelin kokeilla köyhän miehen korjausta eli yksinkertaisesti antaa sen sulaa ja lämmetä huoneen lämmössä. Kuinka minun käy? Pääsenkö ajamaan jäälle? Mielenkiintoista...

Pullasorsansyöttökilpailu

Mitä mielenkiintoista voi tehdä talvisessa Gdanskissa? No tietenkin syöttää pullasorsia. Haastavan tästä tekee ärsyttävät lokit jotka vie sorsaparkojen ruuat niiden nenän edestä. Se ei ole syöttäjänkään mielestä kivaa saatika mielenkiintoista. Siispä lisäsimme mielenkiintoa aiheeseen tekemällä siitä rouvan kanssa keskinäisen kisan. Molemmille jaettiin yhtä paljon "pullapanoksia", jotka on tarkoitus saada sorsan suuhun. Pisteen saa siitä kun sorsa saa pulla- tai siis leipäpalan, ja jos pala ei mene sorsan vaan lokin suuhun ei saa pistettä. Vuorotellen heitetään ja lopuksi lasketaan pisteet. Jännittävää ja hauskaa! Pullasorsan syöttämisenkin voi siis tuunata aivan uudelle tasolle. Tosi kivaa muuten, mutta hävisin tiukan mutta rehellisen taiston pistein 8-7.

Hätäpuhelin

Meillä on aika hieno ja tasokas hotellihuone. Tilaa on hyvin, huonekaluja löytyy monenlaista ja poreamme myös. No, näitähän on varmaan ollut monella, mutta kuinka monella on ollut hotellihuoneen vessassa puhelin. Sillä on sitten kiva soitella vaikka receptioniin. Kyseessä on todellinen hätäpuhelin.

Vihdoinkin voi tankata ilman että jäätyy kädet

Olen pitkään, eli lähes koko mielenkiintoisen elämäni ajan ihmetellyt että miksi suomessa ei voi tankata ilman käsiä. Eli siten että pistoolin voi laittaa tankkiin ja jättää kahvan lukkoon sillä tavalla että ei itse tarvi koko ajan painaa liipaisinta. Kaikkialla muualla ulkomailla voi. En tiedä mistä tämä johtuu. Oli miten oli, mutta vihdoinkin sellainen asema löytyi ihan meidän läheltä. Eli kyseessä on entinen Halssilan Esso, nykyisin se on Teboil express-nimellä. Olen iloinen.

Mutta tästä päästään hyvällä aasinsillalla toiseen aiheeseen. Nimittäin Puolaan, jossa kyseisellä toimintamallilla oleva tankkaus on mahdollista. Olemme lähdössä sinne muutamaksi päiväksi. Puolassa kun menee tankkaamaan niin on hyvä muistaa että diesel on paikallisella kielellä "on". Eli voi vaikka sutkauttaa että onko teillä täällä dieseliä? Vastaus on varmasti "on". Tai onko tämä auto diesel? Onko diesel halvempaa kuin bensiini? Tämä sutkautusten suo on loputon. No, se siitä. Jännitysmomentti on se että onnistunko minä lopultakin, kaikkien näiden vuosien jälkeen, syömään reissullani t-luupihvin eli t-bone steakin. Katsoin jo että Gdanskissa, johon olemme menossa, on sellainen ameriikkalainen paikka jolla on tämä menussa. Ihan tulee vesi kielelle enkä meinaa pysyä nahoissani. Kyllä voi elämä olla taas mielenkiintoista. Stay tuned!

Kasettiadapteri

Köyhä halusi päivittää Mersun "mediakeskuksen" eli alkuperäisen Blaupunkt-merkkisen radiokasettisoittimen nykyaikaisempaan mahdollisimman halavalla. Köyhää lykästi tällä kertaa kun tuli puheeksi erään muuttoa tekevän ihmisen kanssa asia ja hän sanoi että hänellä on jossain adapteri, joka työnnetään kasettipesään ja tämän johdon päähän voi liittää vaikka kännykän jolla voi soittaa musiikkia. Testasin sitä ja se jopa toimi. Kyllä nyt kelpaa kuunnella Blaupunktista vaikka Matti Nykäsen uusinta tuotantoa ellei mitään muuta löydy. Kokonaisuuden kruunaa se että Merssussa on kaiuttimet vain etumatkustajille. Taakse ne olisi näköjään saanut lisävarusteena, mutta alkuperäinen tarkan saksanmarkan mies ei ole niitä varusteluettelosta ruksannut. Adapterin lahjoittajan pidän anonyyminä, enkä todellakaan usko että hän lukee tätä, mutta paljastetaan sen verran että mikäli hän olisi kansanmuusikko ja esiintyisi aktiivisesti niin hänen repertuaariinsa kuuluisi varmaan hanakka jenkka.