Perinteinen. Osa 2

Taas on tullut aika lähteä töihin ja miettiä kummalla saksalaisella autolla lähtisi. Tällä kertaa oli pakko lähteä väsyneenä sillä jossa ei ole lämmityslaitetta. Kylmää kyytiä oli. Perinteistä tulee mieleen että pahoin pelkään että tästä kesästä tulee perinteikäs. Ensin suomi osoittaa hyviä otteita jääkiekossa, sitten tulee yksi huono peli ja tuloksena jokakeväinen pettymys. Kesäsää on tutun sateinen ja kesä menee lämpöä odotellessa, jota ei tule. Mitä muita pettymyksiä onkaan tulossa?

Perinteinen kuva

Vw matkalla kotiin. Lähti tallista käyntiin kuin palmun alta. Matkalla tankkasin ja huomasin että yksi tankin letku vuotaa kun tankki on täysi. Nyt kabiinissa meinaa tukehtua bensan katkuun. Siitä huolimatta kesää kohti mennään! Niin, ja Tervetuloa uudet lukijat!

Aikakauden loppu

Nyt se sitten tapahtui. Nimittäin luovuin tuosta Ruotsalaisen autoteollisuuden huipentumasta haikein mielin. Toisin sanoen: sain sen lopultakin myytyä ja vielä pienellä voitolla. Olihan sillä mukava ajaa talvi. Silti vähän harmittaa kun joutui tilanpuutteen vuoksi tuosta luopumaan. Tai niinkuin eräässä huonossa laulussa sanotaan että rahat on loppu, mutta myydään Volvo. Oli miten oli, mutta aina tuolla ajaessa olo oli hyvin herrasmainen. Tunsin oloni aina jotenkin vanhan kansan patruunaksi sen puikoissa. Ajoasentokin on niin ryhdikäs ja tyylikäs. No, ei voi mitään. Kuitenkin pian koittaa riemukas jälleennäkeminen tuon saksalaisen teollisuusihmeen kanssa. Toivottavasti kaikki menee putkeen ja saadaan taas ratkiriemukas yhteinen kesä aikaiseksi. Silti jään kaipaamaan Volvoa. Osa sydämestäni jäi Volvon ratin ja penkin väliin... Onneksi se sentään meni arvostavalle omistajalle.

Fönsterputs

Sanoi ruotsalainen kun ikkunoita pesi. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla toiseen aiheeseen, mutta siitä lisää myöhemmin.

Katon pesu

Koko päivän olen pessyt painepesurilla talon tiilikattoa. Siinä on kyllä oma hommansa ku joutuu olemaan huonossa asennossa koko ajan. Onneksi pääsee tämän jälkeen vielä yöksi leipätyöhön. Kyllä köyhän elämä on mukavaa. Mutta ilma oli tähän työhön suorastaan täydellinen. Aurinko paistoi, ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä. Kuka menikään valittamaan suomen säästä. No, tämä oli tilastotappio. Kohta taas kuitenkin sataa.

Hyvää vuosikertaa

Tässä kuvassa on kaksi kappaletta hyvää vuosikertaa 1979. Nimittäin kuvasssa oleva viini sekä kuvassa oleva henkilö. Pääsinpä maistamaan reissullani kyseistä hyvää vuosikertaa Saksan maalla. Kysymys kuuluu että kuinka moni teistä lukuisista lukijoista on päässyt maistamaan yhtä vanhaa viiniä kuin itse olette? Itse ainakaan en koskaan aikaisemmin ole päässyt edes lähelle. Täytyy kyllä sanoa että tämä oli vielä kaiken lisäksi todella hyvää. Kyllä kelepaa!

Ensi pesu

Ensimmäinen auton pesu tänä vuonna omassa pihassa. On siinä oma hommansa mutta puhdasta tuli. Täytyy sanoa että ruskea on kyllä tyylikäs väri. Tulee ihan johtaja-olo kun tuota katselee. Vahashampoon saa koko perheen tavaratalosta.